Kaikki täysmehun sokerista

Sokerien ryhmään kuuluvat yksinkertaiset hiilihydraattiyhdisteet eli monosakkaridit ja disakkaridit, joita molempia esiintyy luonnostaan ruoissa, mutta niitä myös lisätään elintarvikkeisiin prosessoinnissa. Täysmehun sokerit tulevat aina suoraan niistä hedelmistä, joita on käytetty mehustamiseen – sokeria ei ikinä lisätä tuotantovaiheessa.

  1. Hedelmien sokerit

Hedelmien ravitsemuksellinen koostumus riippuu monista seikoista, kuten kasvin ominaisuuksista, viljelystä, ilmastosta kasvun ja kypsymisen aikana sekä varastointimenetelmistä ja säilönnästä. Yleisesti ottaen hedelmät ovat tärkeä hiilihydraattien, kuten sokeriyhdisteiden ja ravintokuidun lähde. Kokonaisissa hedelmissä suurin osa sokereista on fruktoosia, loput muun muassa glukoosia ja sakkasooria (joka koostuu glukoosi- ja fruktoosimolekyylistä).  Kokonaissokerikoostumus vaihtelee hedelmätyyppien välillä. Korkeimmat sokeripitoisuudet ovat kirsikoissa, viinirypäleissä, mangoissa, granaattiomenissa, viikunoissa ja banaaneissa (1).

  1. Täysmehun sokerit

Täysmehussa ei ole ikinä lisättyä sokeria, sen takaavat eurooppalaiset elintarvikesäädökset. Täysmehujen sokeripitoisuudet vastaavat niiden hedelmien sokeripitoisuuksia, joista mehut on valmistettu. Mehuissa, jotka on valmistettu vähemmän sokeria sisältävistä hedelmistä on vähemmän sokeria kuin mehuissa, jotka on valmistettu korkeamman sokeripitoisuuden hedelmistä (2). Keskimäärin sokeria on 24 g yhdessä 200 ml mehuannoksessa. Täysmehut sisältävät erityisesti fruktoosia. Sen määrä riippuu alkuperäisestä hedelmästä ja vaihtelee alle grammastanoin 7 grammaan per 100 g mehua).

  1. Sokerien luokittelu

Maailman terveysjärjestö WHO (3) luokittelee sokerit luontaisiin sokereihin , eli niihin, joita esiintyy luontaisesti hedelmissä ja kasviksissa, maitosokereihin (laktoosi/galaktoosi) sekä vapaisiin sokereihin.Vapaisiin sokereihin kuuluvat WHO:n määritelmän mukaan monosakkaridit ja disakkaridit, joita on lisätty elintarvikkeeseen tuotanto- tai valmistuvaiheessa, mutta myös sokerit joita esiintyy luonnollisesti hunajassa, siirapeissa, täysmehuissa ja täysmehutiivisteissä. Euroopan maissa sokereita luokitellaan vaihtelevin tavoin, kuten esimerkiksi ”lisättyihin” tai ”luontaisiin” sokereihin. Edellä mainittu luokittelutapa on käytössä myös suomalaisissa ravitsemussuosituksissa.

Euroopan elintarvikelainsäädännön mukaisesti sokereiden tai maku- ja säilöntäaineiden lisääminen täysmehuun ei ole sallittua (4), eikä tuottaja voi myöskään vähentää täysmehun sokeripitoisuutta. Siitä huolimatta WHO sisällyttää täysmehussa luontaisesti esiintyvät sokerit ”vapaiden sokerien” kategoriaan (3).

  1. Sokerin vähentämiseen liittyvät suositukset

WHO suosittelee rajoittamaan päivittäistä vapaiden sokerien saantia enintään 10 E% päivässä. Esimerkiksi 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 g sokeria päivässä. Italialaisten suositusten  mukaan mono- ja disakkaridiyhdisteiden päivittäinen käyttö ei tulisi olla enempää kuin 15 E% - painottaen lisätyn sokerin ja fruktoosin saannin rajoittamista (5). Iso-Britanniassa kuluttajia ohjeistetaan rajoittamaan päivittäinen vapaiden sokereiden saanti 5 E%, eli 27 g päivässä (6). Alankomaissa suositellaan, että lisätyn sokerin päivittäinen saanti olisi alle 20 % kokonaisenergiamäärästä, kun taas Pohjoismaissa vastaava suositus on 10 E% (7). Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisella EFSA:lla on sokerinsaannin referenssiarvojen työstäminen työn alla.

  1. Täysmehut ja sokerin saanti

Vastoin aiempia oletuksia lapsilla ja nuorilla tehdyissä havainnoivissa tutkimuksissa on huomattu, että täysmehujen suurempi käyttö on yhteydessä pienempään sokerin saantiin (8,9). Täysmehun käyttö saattaa siis indikoida muuta ruokakäyttäytymistä..

Brittiläisessä tutkimuksessa (the UK National Diet and Nutrition Survey) alle 150 ml täysmehua päivässä käyttävien aikuisten sokerin saanti  oli hieman suurempaa kuin kuin niillä, jotka eivät käyttäneet lainkaan täysmehua (11,9 E% vs. 10,6E%)(10). Nuorten kohdalla vasta yli 150 ml:n täysmehun kulutus nosti sokerin kokonaissaantia tilastollisesti merkitsevästi. Täysmehun käyttö oli sekä nuorilla että aikuisilla yhteydessä myös runsaampaan kasvisten ja hedelmien käyttöön.Täysmehun kohtuullisesta, ravitsemussuositusten mukaisesta käytöstä saatava sokerimäärä on merkittävästi matalampi kuin  se sokerimäärä, jolla katsotaan olevan terveydelle haitallisia vaikutuksia. Huomionarvoista on, että ruokavalion suurimpia sokerinlähteitä ovat sokerilla makeutetut tuotteet, kuten kakut, makeiset ja jälkiruoat sekä sokerilla makeutetut juomat. Euroopassa täysmehujen käytöstä saatavat sokerit edustavat 1-8 % päivässä saatavan vapaan sokerin määrästä aikuisilla ja 1-12 % lapsilla ja nuorilla (11). Kansainvälisten ravitsemussuositusten mukainen täysmehun kohtuullinen käyttö ei lisää merkittävästi sokerin saantia.

 

Viitteet
1 USDA Food Composition Databases. https://ndb.nal.usda.gov/ndb/nutrients/report/nutrientsfrm?max=25&offset=0&totCount=0&nutrient1=212& nutrient2=210&nutrient3=211&subset=0&fg=9&sort=f&measureby=m
2 Serpen JY (2012) Comparison of sugar content in bottled 100% fruit juice versus extracted juice of fresh fruit. Food Nutr Sci 3: 1509-1513.
3 World Health Organization (2015) Guideline: Sugars intake for adults and children. Geneva; World Health Organization. www.who.int/nutrition/publications/guidelines/sugars_intake/en/
4 Official Journal of the European Union. Directive 2012/12/EU of the European Parliament and of the Council: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:115:0001:0011:EN:PDF
5 LARN – Livelli di Assunzione di Riferimento di Nutrienti ed energia per la popolazione Italiana. IV Revisione. SICS Ed. 2014.
6 SACN (2015) Carbohydrates and health. Public Health England.
7 Diewertje S et al. (2016) Total, free, and added sugar consumption and adherence to guidelines: The Dutch National Food Consumption Survey 2007–2010. Nutrients 8: 70.
8 Gibson S & Boyd A (2009) Associations between added sugars and micronutrient intakes and status: further analysis of data from the National Diet and Nutrition Survey of Young People aged 4 to 18 years. Br J Nutr 101: 100-7.
9 O’Connor L et al. (2013) Dietary Energy Density and its association with the nutritional quality of the diet of children and teenagers. J Nutr Sci 2: e10, 1-8.
10 Gibson S & Ruxton CHS (2016) Fruit juice consumption is associated with intakes of whole fruit and vegetables, as well as non-milk extrinsic sugars: a secondary analysis of the National Diet and Nutrition Survey. Proc Nutr Soc 75 (OCE3): E259.
11 Azaïs-Braesco V et al. (2017) A review of total & added sugar intakes and dietary sources in Europe. Nutrition Journal 16