Kasvisten ja hedelmien jakolinjat ja täysmehun asema ruokasuosituskartalla

Kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä on hyvä lisätä – tämä viesti on meille kaikille tuttu ravitsemussuosituksista ja -viestinnästä. Mutta onko se yhtä selvää, mitä suositeltavat kasvikset ja hedelmät käytännössä ovat? Koskeeko suositus yhtä lailla niin tuoreita, pakastettuja kuin kuivattujakin kasviksia, hedelmiä ja marjoja? Entä hedelmäsäilykkeitä? Lasketaanko kasvisten ja hedelmien määrään marja- tai hedelmäsmoothiet? Jos, niin milloin? Smoothien koostumushan saattaa kovasti vaihdella ja se saattaa sisältää kasvisten hedelmien ja marjojen ohella esimerkiksi maitoa, jogurttia tai kasvipohjaisia juomia. Entä täysmehut: lasketaanko niiden käyttö päivittäiseen kasvismäärään, siihen kuuluisaan ”noin puoleen kiloon päivässä”?

Ravitsemusterapeutti Tanja Callewaert on tutkijaryhmän kanssa koonnut Fruit Juice Matters -ohjelmaa varten koosteen siitä, millaisia kasvisten ja hedelmien käyttöä koskevia suosituksia on annettu eri puolilla Eurooppaa (liite lopussa). Havainnot ovat vähintäänkin kiinnostavia. Vaikka kaikissa suosituksissa ollaan selkeän yksimielisiä kasvisten ja hedelmien runsaan käytön tärkeydestä, vaihtelee suositusten linjaama tarkempi kartta aiheesta maakohtaisesti.

Callewaert kumppaneineen havaitsivat, että esimerkiksi Unkarissa pakastettuja ja kuivattuja hedelmiä ja marjoja suositellaan yhtä lailla, siinä missä Ranskassa on suositeltu pakastettuja hedelmiä ja marjoja vain, jos tuoreita ei ole tarjolla. Norjassa kuivatut marjat ja hedelmät on lueteltu suositeltavina vaihtoehtoina osaksi päivittäistä kasvis- ja hedelmämäärää, kun taas jossakin maissa kuivatut marjat ja hedelmät on luokiteltu vain ruokavalion ”sattumiksi”, eli ruuiksi, joiden ravintosisältö ei tue terveyttä, mutta joiden nauttiminen on silloin tällöin ok.

Täysmehun status eurooppalaisella suosituskartalla on samoin ristiriitainen:

  • Turkissa on suositeltu täysmehun nauttimista jokaisella aamiaisella
  • Romaniassa iäkkäitä ihmisiä on kannustettu juomaan lasi täysmehua päivässä ravintoaineiden saannin parantamiseksi
  • Viron suositukset toteavat täysmehun olevan ravintoarvoltaan hyvä tuote
  • Georgiassa lasi täysmehua on vastannut yhtä hedelmäannosta
  • Ranskassa täysmehun ei ole nähty vastaavan täysin hedelmän ravintoarvoa, mutta sen on silti nähty auttavan ravitsemuspäämäärien saavuttamisessa.
  • Kroatian suosituksessa liiallista kasvisten ja hedelmien käyttöä esimerkiksi täysmehua juomalla ei pidetä vaarana, jos energiaa saadaan kulutusta vastaavasti.
  • Hollantilaiset ovat sen sijaan siirtäneet omissa ruokasuosituksissaan täysmehun selkeämmin ruokavalion ”hyviksestä pahikseksi”.
  • Ruotsalaisissa tai suomalaisissa suosituksissa täysmehua ei lasketa mukaan päivittäiseen puolen kilon kasvis- ja hedelmätavoitteeseen
    • Ruotsissa täysmehun ongelmaksi on nähty sen kokonaisia hedelmiä pienempi kuitupitoisuus ja vähäisempi kylläisyyden tunne nauttimisen jälkeen.
    • Suomalaisissa suosituksissa todetaan, että täysmehua voi nauttia lasillisen päivässä aterian yhteydessä, vaikkei se siis osa kasvisten ja hedelmien käyttösuositusta olekaan.

Mikä tällaisia eroja kasvis- ja hedelmäsuosituksissa sitten voisi selittää? Tunnettu kansallisten ruokasuositusten taustalta löytyvä syy piilee maiden välisissä ruokakulttuuri- ja kansanterveyseroissa. Ne tulisi aina huomioida suosituksia laadittaessa, ja ne saattavat johtaa hieman erilaisiin painotuksiin kansallisissa ruokasuosituksissa. Tuntuu kuitenkin siltä, että edellä mainitut tekijät eivät välttämättä täysin selitä suositusten erilaisuutta. Kenties joissain suosituksissa täysmehu on nähty ensisijaisesti sokeria sisältävänä juomana, toisissa hedelmistä ja marjoista peräisin olevana juomana.

Tämänhetkinen tutkimusnäyttö puoltaa ajatusta, jonka mukaan täysmehun terveysvaikutukset poikkeavat sokeroitujen mehujen vastaavista. Täysmehu ei ravintosisällöltään kuitenkaan täysin vastaa kokonaista hedelmää tai marjaa. Vallattomalle täysmehun juomiselle lasikaupalla päivässä ei löydy terveysperusteita, mutta olisiko perusteltua laskea yksi lasillinen täysmehua yhdeksi päivittäiseksi hedelmä- tai marja-annokseksi?

Callewaertin raportti päätyy toteamaan monen muun asiaa selvittäneen tutkimuksen lailla, että eurooppalaiset lähes poikkeuksetta jäävät kasvisten ja hedelmien käytössä kauas tavoitteesta. Mikä on täysmehulasillisen rooli tähän ravitsemushaasteeseen vastaamisessa? Tätä on tärkeä arvioida huolellisesti ja tutkimusperustaisesti tulevia ravitsemussuosituksia laadittaessa.

Materiaali ladattavassa pdf-muodossa
Food-Based Dietary Guidelines