Huomioitavaa

Tämän sivuston sisältämä tieto on suunnattu terveydenhuoltoalan ammattilaisille ja vastaaville kohderyhmille. Ota aina yhteyttä terveydenhuoltoalan ammattilaiseen ennen ruokavaliosi muuttamista.

Täysmehu ja lapset

Täysmehu sopii myös lapsille

Täysmehut mainitaan sekä aikuisille että lapsiperheille suunnatuissa suosituksissa, ja niissä molemmissa todetaan, että täysmehuja voi nauttia yhden lasillisen päivässä aterian yhteydessä 1,2. Täysmehut sopivat siis myös lasten ruokavalioon, kun niitä nautitaan kohtuudella ja samalla pidetään huolta ruokavalion monipuolisuudesta sekä muista terveellisistä elämäntavoista.

Lapsiperheiden ruokasuosituksissa todetaan myös, että lapsen tulisi syödä hedelmiä ja kasviksia vähintään puolet aikuisille suositellusta määrästä, esimerkiksi viisi oman kouran kokoista annosta päivässä2. On todettu, että täysmehu voi totuttaa lapsia hedelmien ja vihannesten makuun3. Täysmehu on 2–5-vuotiaille lapsille myös tärkeä kaliumin ja magnesiumin lähde, ja sillä on positiivinen yhteys C-vitamiinin ja folaatin saantisuositusten saavuttamiseen.4 Täysmehulla ei kuitenkaan tulisi korvata kokonaisia hedelmiä ja kasviksia, vaan lisätä ja tukea niiden saantia kokonaisuudessaan.

Sokeria kohtuudella

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan, että sekä lasten että aikuisten ruokavaliossa lisätyn sokerin määrä tulisi jäädä alle 10 %:iin kokonaisenergian saannista 1,2. Hedelmien ja hedelmätäysmehujen sokeria ei ole sisällytetty tuohon 10 %:iin, sillä se on hedelmän omaa luontaista sokeria, eikä sen saantia ole suosituksissa rajoitettu.

Lapsilla ja nuorilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että runsaasti sakkaroosia ruokavaliostaan saaneet lapset käyttivät vähemmän täysmehuja kuin vähän sakkaroosia saaneet lapset 5,6. Runsasta sakkaroosin saantia selittävät silloin muut ruokavaliotekijät kuin täysmehujen käyttö. Suomalaisessa STRIP-tutkimuksessa eniten sokeria saavien 9-vuotiaiden lasten merkittävimmät sokerin saantilähteet olivat maitovalmisteet ja limsat7. Vähiten sokeria käyttävillä lapsilla merkittävin sokerin saantilähde olivat hedelmät, marjat ja täysmehut.

Täysmehut ja lasten hammasterveys

Täysmehut ovat joissakin tutkimuksissa osoittautuneet hammasterveyden kannalta vähemmän haitallisiksi kuin muut sokeria sisältävät juomat8-10. Syyksi tähän on epäilty muun muassa täysmehujen flavonoideja, joilla on bakteerien toimintaa estäviä vaikutuksia9.

Lapsilla tehdyissä tutkimuksissa hedelmätäysmehut ovat olleet yhteydessä jopa pienempään karieksen esiintymiseen8,9. Tätä on selitetty muun muassa sillä, että täysmehujen käyttö olisi tutkittavissa väestöissä yhdistynyt muihin terveellisempiin elintapavalintoihin. Pienille lapsille ei kuitenkaan suositella mehujen tai muiden sokeristen juomien pitkittynyttä ja vähittäistä nauttimista hammasterveyteen liittyvien negatiivisten vaikutusten vuoksi.

Hammasterveyttä ajatellen sekä hedelmätäysmehujen että hedelmien käyttökertoja kannattaakin keskittää ja nauttia niitä pääasiassa aterioiden yhteydessä. Hedelmiä ja hedelmämehuja saattaa olla parempi nauttia aterian alussa, minkä jälkeen voi olla hyödyllistä juoda kalsiumia sisältäviä ruokia ja/tai juomia. Esimerkiksi juusto sisältää kalsiumia ja kivennäisaineita, jotka auttavat hampaan pinnan uudelleenmineralisaatiossa happohyökkäyksen ja demineralisaation jälkeen.

LÄHTEET

1. Terveyttä ruoasta – suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Saatavilla osoitteessa: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/

2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Syödään yhdessä ­ - ruokasuositukset lapsiperheille. THL 2016. Saatavilla osoitteessa: https://www.julkari.fi/handle/10024/129744

3. CREDOC. Comportements et consommation alimentaire en France 2010. Enquête CCAF 2010. 2010

4. Fulgoni V. and Quann E. National trends in beverage consumption in children from birth to 5 years: analysis of NHANES across three decades. Nutrition Journal 2012, 11:92. Saatavilla osoitteessa: http://www.nutritionj.com/content/11/1/92.

5. Gibson S, Boyd A. Associations between added sugars and micronutrient intakes and status: further analysis of data from the National Diet and Nutrition Survey of Young People aged 4 to 18 years. British Journal of Nutrition 2009;101:100–107.

6. O’Connor L et al. Dietary Energy Density and its association with the nutritional quality of the diet of children and teenagers. Journal of Nutritional Science 2013;2:e10,1–8.

7. Ruottinen Soile. Carbohydrate intake in children – associations with dietary intakes, growth, serum lipids, and dental health. The STRIP Project. Väitöskirja. Turun yliopisto, 2011. Saatavissa: https://www.doria.fi/handle/10024/67022

8. O. Chankanka et al. Longitudinal associations between children’s dental caries and risk factors. J Public Health Dent (2011) 71 (4): 289 - 300

9. JL Kolker et al. Dental Caries and dietary pattern in low-income African-American children. Pediatr Dent (2007) 29(6): 457 - 464

10. CM Vargas et al. Early Childhood caries and intake of 100 percent fruit juice: Data from NHANES, 1999 – 2004. J Am Dent Assoc (2014) 145(2): 1254 - 1261

 

whats_in_100_fruit_juice_full.jpg

Tarvitsetko lisää tietoa?

Ota yhteyttä.