Kotimaisten marjojen monipuolisia terveyshyötyjä varastoituu marjamehuihin

Marjat ovat tunnettuja lukuisista positiivisista terveysvaikutuksistaan. Ravitsemuksellisesti ne ovat hyviä kuidun, C- ja E-vitamiinin lähteitä, mutta myös täynnä polyfenoleja, mistä nykyisen tutkimusnäytön perusteella merkittävä osa marjojen terveysvaikutuksista johtuneekin1-2. Valitettavasti Suomen marjasesonki on lyhyt ­ – kotimaiset marjat kannattaa kerätä siis varastoon. Mehujen valmistaminen marjoista on yksi hyvä tapa säilöä palanen kesää talven varalle.

Marjamehuihin liittyviä tutkimuksia on toistaiseksi julkaistu melko vähän, mutta niiden edullisista terveysvaikutuksista on jo saatu alustavaa näyttöä1. Esimerkiksi eräässä norjalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että runsaasti polyfenoleja sisältävät marjamehut alensivat tutkittujen verenpainetta2.

Kohonnut verenpaine, verisuonten terveys, elimistön oksidatiivinen stressi sekä matala-asteinen tulehdus liitetään monien kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen syntyyn ja kehittymiseen. Marjamehututkimuksissa on huomattu viitteitä siitä, että mehujen käyttö saattaisi vaikuttaa edullisesti sairauksien riskitekijöihin. Eräässä brittiläisessä tutkimuksessa todettiin, että mustaherukkamehun pitkäaikainen käyttö oli yhteydessä verisuonten endoteelin parempaan toimintakykyyn sekä elimistön madaltuneeseen oksidatiiviseen stressitasoon terveillä keski-ikäisillä, jotka söivät muuten vähän kasviksia ja hedelmiä3. Toisessa kliinisessä kokeessa löydettiin yhteys mustikkamehun käytön ja alentuneiden tulehdusmarkkerien pitoisuuksien välillä henkilöillä, joilla oli vähintään yksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijä4. Lisäksi pensasmustikkatäysmehu on yhdistetty alentuneisiin veren glukoosi- ja insuliinipitoisuuksiin ikääntyneillä tutkittavilla5.

Myönteisiä tuloksia on saatu myös puolukkamehulla, jonka rottakoetutkimuksessa huomattiin alentavan verenpainetta6-8. Puolukkamehua tutkittiin myös Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä kliinisessä kokeessa, jossa tutkitut terveet naiset käyttivät joko kokonaisia puolukoita tai mustaherukoita tai sitten marjoista tehtyä nektaria9. Tutkimuksessa huomattiin, että sekä kokonaisten marjojen että marjamehujen käyttö paransi aterianjälkeistä metabolista vastetta.

Marjamehujen vaikutukset näkökykyyn ja ikääntymiseen

Marjamehujen käytön vaikutuksesta muuhun terveydentilaan on saatu niin ikään lupaavia tuloksia1. Japanissa tutkittiin koeasetelmassa mustaherukkamehun käytön vaikutusta näyttöpäätetyöskentelyn aiheuttamiin silmäoireisiin ja näön tarkkuuden heikkenemiseen10. Kokeessa osa tutkittavista nautti lasillisen (200 ml) mustaherukkamehua kaksi tuntia ennen näyttöpäätetyöskentelyä. Tutkijat raportoivat, että mehua juoneella ryhmällä näön tarkkuuden heikkenemistä ei tapahtunut tietokoneella työskentelyn aikana ja lisäksi subjektiivisia kokemuksia silmien ja alaselän väsymisestä raportoitiin vähemmän.

Marjamehujen käytöllä saattaa olla myös toivottuja vaikutuksia muistisairauksien ennaltaehkäisyssä. Eräässä kliinisessä tutkimuksessa havaittiin pensasmustikkatäysmehua nauttineiden iäkkäiden henkilöiden suoriutuvat paremmin muistitesteissä5. Lisäksi tutkijat havaitsivat mehua nauttineilla tutkituilla viitteitä masennusoireiden vähenemisestä.

Marjamehututkimuksessa käytetyt mehut eivät kaikki ole olleet täysmehuja, eivätkä tutkimusjulkaisut aina anna tarkkaa kuvaa käytettyjen mehujen täysmehupitoisuudesta. Täysmehuissa terveyteen myönteisesti vaikuttavia ravintotekijöitä on lähtökohtaisesti enemmän kuin muissa mehuissa. Voitaneen siis ajatella, että marjatäysmehua käytettäessä terveydelliset hyödyt ovat vähintään yhtä todennäköisiä kuin muita marjamehuja käytettäessä. . Vaikka tutkimustieto kotimaisten marjojen ja eritoten marjamehujen terveysvaikutuksista on vielä niukkaa, ovat ensimmäiset tulokset lupaavia. Marjamehut ovat yksi tapa nauttia kotimaisista marjoista myös varsinaisen sesongin ulkopuolella.

 

Mitä ravintotekijöitä marjoissa on?
Kotimaiset marjat ja marjamehut ovat ravintoainepommeja
 
Viitteet
  1. Törrönen R. Tutkimustietoa mansikan, vadelman, mustaherukan, mustikan ja puolukan terveysvaikutuksista. Itä-Suomen yliopisto; 2017.
  2. Tjelle TE ym. Polyphenol-rich juices reduce blood pressure measures in a randomised controlled trial in high normal and hypertensive volunteers. Br J Nutr. 2015 Oct 14;114(7):1054-63.
  3. Khan F, Ray S, Craigie AM, Kennedy G, Hill A, Barton KL, Broughton J, Belch JJF. Lowering of oxidative stress improves endothelial function in healthy subjects with habitually low intake of fruit and vegetables: a randomized controlled trial of antioxidant- and polyphenol-rich blackcurrant juice. Free Rad Biol Med 72: 232-237, 2014
  4. Karlsen A, Paur I, Bøhn SK, Sakhi AK, Borge GI, Serafini M, Erlund I, Laake P, Tonstad S, Blomhoff R. Bilberry juice modulates plasma concentration of NF-țB related inflammatory markers in subjects at increased risk of CVD. Eur J Nutr 49: 345-355, 2010
  5. Krikorian R, Shidler MD, Nash TA, Kalt W, Vinqvist-Tymchuk MR, Shukitt-Hale B, Joseph JA. Blueberry supplementation improves memory in older adults. J Agric Food Chem 58: 3996-4000, 2010
  6. Kivimäki AS, Ehlers PI, Turpeinen AM, Vapaatalo H, Korpela R. Lingonberry juice improves endotheliumdependent vasodilatation of mesenteric arteries in spontaneously hypertensive rats in a long-term intervention. J Funct Foods 3: 267-274, 2011
  7. Kivimäki AS, Ehlers PI, Turpeinen AM, Vapaatalo H, Korp. Lingonberry juice improves endothelium dependent vasodilation of mesenteric arteries in spontaneously hypertensive rats in a long-term intervention. J Funct Foods 3: 267-274, 2011
  8. Kivimäki AS, Siltari A, Ehlers PI, Korpela R, Vapaatalo, H. Lingonberry juice lowers blood pressure of spontaneously hypertensive rats (SHR). J Funct Foods 5: 1432-1440, 2013
  9. Törrönen R. ym. Postprandial glucose, insulin, and free fatty acid responses to sucrose consumed with blackcurrants and lingonberries in healthy. Am J Clin Nutr 2012;96:527–33. 2012.
  10. Nakaishi H, Matsumoto H, Tominaga S, Hirayama M. Effects of black current anthocyanoside intake on dark adaptation and VDT work-induced transient refractive alteration in healthy humans. Altern Med Rev 5: 553-562, 200
Materiaali ladattavassa pdf-muodossa
fruitjuicematters_infograafit MARJAT KAIKKI