Miksi riittävä kasvisten ja hedelmien syönti on vaikeaa? – uudessa katsausartikkelissa psykologi tarkastelee kasvisten ja hedelmien käyttöön vaikuttavia tekijöitä

Suomalaiset syövät liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. FinRavinto 2017 -tutkimus osoitti, että naisilla päivän yhteenlaskettu kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttömäärä on 380 g ja miehillä vain 312 g1.  Naisista 22 % syö päivässä vähintään suositellun puoli kiloa kasviksia, hedelmiä ja marjoja ja miehistä vain 14 % yltää suositukseen. Samaan aikaan tiedetään, että riittämätön kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö on yksi keskeisimmistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä, joihin omilla valinnoilla pystyy vaikuttamaan2. Voisiko lasillinen täysmehua päivässä olla avuksi?

Fruitjuicematters

Nutrition Reviews -lehdessä julkaistussa katsausartikkelissa pohdittiin, miksi riittävä kasvisten ja hedelmien käyttö tuntuu niin hankalalta ja mitkä tekijät vaikuttavat käyttöön (3). Lisäksi katsauksessa kysyttiin, voisiko yksi annos täysmehua päivässä sisältyä hedelmien käyttösuositukseen – ei kokonaisten hedelmien tilalla, vaan niiden lisäksi. FinRavinto 2017 -tutkimustulokset osoittivat, että täysmehua käytetään hyvin vähän. Miehet käyttivät täysmehua keskimäärin 0,49 dl päivässä ja naiset 0,39 dl. Etenkin ikääntyneet käyttävät täysmehua todella pieniä määriä, 65–74-vuotiaat naiset käyttivät täysmehua keskimäärin 0,24 dl täysmehua päivässä ja miehet 0,39 dl.

Tiedon lisääminen ei muuta käyttäytymistä

Suurin osa suomalaisista varmasti tietää, että kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulisi syödä vähintään puoli kiloa päivässä – terveysviestintä on siis onnistunut lisäämään tietoa. Sen sijaan käyttäytymisen muutoksen osalta tavoitteisiin ei vielä ole päästy, vaikka kasvisten ja hedelmien syönti onkin lisääntynyt (1). Katsausartikkelin kirjoittajat arvioivat, että kasvisten ja hedelmien käytölle on useita esteitä. Moni kokee, että kasvisten ja hedelmien valmistaminen on hankalaa ja vie paljon aikaa. Lisäksi ne eivät ehkä säily tuoreina pitkään, niiden saatavuus voi olla heikkoa eivätkä ne pidä nälkää poissa.

– Käyttäytymisen muutos edellyttää sisäistä motivaatiota ja pystyvyyden tunnetta. Jos henkilö ei syö lainkaan kasviksia ja hedelmiä voi suositellun, vähintään puolen kilon syöminen tuntua kohtuuttoman suurelta muutokselta, eikä motivaatiota sen tekemiseen silloin ole. Kannattaakin etsiä käytännöllisiä ratkaisuja, jotka helpottavat muutoksen tekemistä ja siten lisäävät motivaatiota ja pystyvyyden tunnetta, toteaa katsauksen pääkirjoittaja psykologi David Benton Swansean yliopistosta Isosta-Britanniasta. (3)

Fruitjuicematters

Täysmehu tarjoaa ratkaisuja hedelmien syöntiä estäviin tekijöihin. Täysmehua ei suositella käytettäväksi hedelmien sijasta – niiden paikat ruokavaliossakin ovat hyvin erilaiset.

– Lasillinen täysmehua päivässä voisi auttaa saavuttamaan kasvisten ja hedelmien käyttösuosituksen. Täysmehun nauttiminen on helppoa ja nopeaa, se säilyy pitkään tuoreena, eikä vaadi valmistelua. Sen avulla voi kokea pystyvänsä pysyviin ruokavaliomuutoksiin. Tutkimusten (4) mukaan täysmehua juovat henkilöt syövät 42 % suuremmalla todennäköisyydellä myös riittävästi kasviksia ja hedelmiä verrattuna niihin, jotka eivät juo täysmehua, psykologi Benton jatkaa.

Vinkkejä kasvisten ja hedelmien käytön lisäämiseksi

  • • Valitse kasviksia ja hedelmiä, joiden käyttö on helppoa ja joiden mausta pidät.
  • • Suunnittele etukäteen, miten saat päivittäiset 5-6 annosta kasviksia ja hedelmiä. Varmista, että jokainen ateria sisältää vähintään yhden annoksen.
  • • Lisää pieni lasillinen täysmehua päivääsi. Lasillinen appelsiinitäysmehua aamiaisella tai välipalaksi auttaa saamaan riittävästi tärkeitä ravintoaineita, kuten C-vitamiinia ja kaliumia.
  • • Tarkkaile hedelmien ja kasvisten käyttömäärää. Onko tavoitteenasi kävellä joka päivä 10 000 askelta? Samalla tavalla voisit ottaa tavoitteeksi, että jokainen ateriasi sisältää vähintään yhden kasvis- tai hedelmäannoksen. 

Lähteet

  1. Liisa Valsta, Niina Kaartinen, Heli Tapanainen, Satu Männistö ja Katri Sääksjärvi, (toim.). Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2018, 239 sivua. Helsinki 2018. ISBN 978-952-343-237-6 (painettu); ISBN 978-952-343-238-3 (verkkojulkaisu).
  2. Global Burden of Disease Collaborative Network. Global Burden of Disease Study 2017 (GBD 2017) Reference Life Table. Seattle, United States: Institute for Health Metrics and Evaluation (IHME), 2018.
  3. David Benton, Hayley A Young, Role of fruit juice in achieving the 5-a-day recommendation for fruit and vegetable intake, Nutrition Reviews, Vol. 77(11):829–843, https://doi.org/10.1093/nutrit/nuz031
  4. Gibson, S (2012) Fruit juice consumption in the National Diet and Nutrition Survey (NDNS 2008-2010): associations with dietary quality and indices of obesity and health. Proceedings of the Nutrition Society (2012)