26 huhtikuu 2019 - UUSI BLOGIJULKAISU - Pohdintaa täysmehun ja virvoitusjuomien eroista

Fruitjuicematters

Juomien sokeripitoisuudet ovat keskusteluita herättäviä aiheita sekä mediassa että kuluttajien keskuudessa. Mehut ja virvoitusjuomat ovat tästä oivallinen esimerkki. Miten eri mehut, mukaan lukien täysmehu, eroavat virvoitusjuomista, joiden sokerimäärät voivat olla nopeasti tarkasteltuna hyvinkin samantasoisia.

Tällaista vertailua tapahtuu tyypillisesti niiden tuotteiden kesken, joiden ravintosisältöä ei tunneta kovin tarkkaan. Ammattilaisissa saati kuluttajissa on paljon heitä, jotka eivät tiedä miten esimerkiksi täysmehu eroaa muista mehuista (täysmehuun ei lain mukaan saa lisätä sokeria lainkaan). Mielenkiintoista tutkimusnäyttöä aiheen yhteydestä terveyteen löytyy paljon. Esimerkiksi täysmehuun liittyvä tutkimustieto osoittaa, että täysmehuilla on joko neutraali tai positiivinen yhteys lihavuuteen, glukoositasapainoin säätelyyn ja ravintoaineiden saantiin. Tutkimuksissa liika fruktoosin saanti yhdistyy kohonneeseen virtsahapon pitoisuuteen kehossa sekä kihdin lisääntyneeseen riskiin, mutta täysmehulla näyttäisi kuitenkin olevan erilainen vaikutus (1).

Aihe on hyvin moniulotteinen ja sen tarkastelu on paikallaan myös laajemmassa kontekstissa, sillä yksittäisen tuotteen ravintosisällön perusteella ei eri juomia tai ruokia voi jaotella musta-valkoisesti terveellisiin tai epäterveellisiin vaan kokonaisuus ratkaisee. Keskeistä on se, missä tilanteessa ja minkä kanssa ruoka tai juoma syödään.  

Täysmehu on 100% hedelmää tai vihannesta –mitä eroa sokerilla makeutettuihin juomiin?

Tuoreessa satunnaistetussa cross-over-tutkimuksessa tutkittiin 26 tervettä aikuista, jotka joivat joko sokerilla makeutettuja juomia tai appelsiinitäysmehua (2). Juomien kokonaissokerimäärät olivat keskenään samanlaisia – keskimäärin 112 g sokeria päivässä ja juomista saatava energiamäärä vastasi keskimäärin viidennestä päivän energiatarpeesta, eli puhutaan huomattavan suurista määristä. Euroopassa täysmehun kokonaiskäyttö on keskimäärin alle 100 ml päivässä, eli kohtuullisen vähän suhteessa kokonaisenergiansaantiin. Kansalliset suositukset täysmehun käyttömäärästä vaihtelevat 150 - 200 ml välillä.

Tutkittavat joivat valittua juomaa kahden viikon ajan, mitä seurasi 1-2 viikon mittainen kontrollijakso. Jakson jälkeen osallistujat vaihtoivat toiseen juomaan, jota he joivat jälleen kaksi viikkoa. Tutkimuksen aikana tehtiin erilaisia mittauksia, jotta pystyttiin arvioimaan kehon glykeemistä säätelykykyä, virtsahapon metaboliaa (kihtiriskin markkeri), kehonpainoa sekä suolistomikrobiston toimintaa. 

Tutkimuksen merkittävimmät tulokset

• Tilastollisesti merkitsevää muutosta ei tapahtunut kehon painossa, suolistomikrobistossa tai insuliinisensitiivisyydessä glukoosirasituskokeella tutkittuna kummankaan juoman käyttämisen jälkeen

• Appelsiinitäysmehun käytön seurauksena tutkituilla ilmeni merkitsevästi matalampi glykeeminen vaste, ja tiukempi päivänsisäinen glykeeminen vaihtelu, mikä kertoo paremmasta glykeemisestä säätelykyvystä

• Sokerilla makeutettujen juomisen käyttö aiheutti seerumin kaliumtasojen laskun, kun taas appelsiinitäysmehun kohdalla ne pysyivät muuttumattomina. Appelsiinitäysmehu on kaliumin lähde, ja sen on osoitettu tukevan normaalia verenpainetta

• Keskimääräinen veren virtsahappotaso väheni tilastollisesti merkitsevästi (p<0,01) 0,43 mg/dl päivittäisen täysmehun käytön seurauksena. Syynä oli kohonnut virtsahapon eritys, mikä pienentää kihdin riskiä

Fruitjuicematters
Mitä tästä opimme?

Tuotteen ravintosisältö, tai etenkään yksittäisen ravintoaineen pitoisuus ei ole koko totuus, eikä mitään elintarviketta voi määritellä terveelliseksi tai epäterveelliseksi katsomatta ruokavaliota kokonaisuudessa. Kaikille ruoille on oma paikkansa monipuolisessa ja tasapainoisessa ruokavaliossa, ja kohtuullisesti käytettynä, yksi lasi päivässä aterian yhteydessä, myös täysmehu on mainio osa terveyttä edistävää ruokavaliota.


LÄHTEET

  1. Jamnik J et al. (2016) Fructose intake and risk of gout and hyperuricemia a systematic review and meta-analysis of prospective cohort studies. BMJ Open 6: e013191.
  2. Büsing FA et al. (2018) High intake of orange juice and cola differently affects metabolic risk in healthy subjects. Clin Nutr: in press https://www.clinicalnutritionjournal.com/article/S0261-5614(18)30093-1/fulltext.